Hankkeen arviointikriteerit

Arktisen erikoistumisen osaamiskeskittymä (ASE)  - arviointikriteerit                                            

Arctic Smartness Excellence-hankkeessa (ASE) osana työpakettia 4 toteutettava arviointi on tavoitteiltaan kehittävää sekä ohjaavaa ja kohdistuu vaikutusten tarkasteluun. Tämä merkitsee sitä, että tietoa tuotetaan hankkeen johtamiseen sekä muodostuvien klustereiden ja niitä toteuttavien hankkeiden sekä muiden sidosryhmien ja tahojen käyttöön.

Arvioinnin aineiston muodostavat dokumentaatio, kirjallisuus sekä hankkeita koskeva aineistonkeruu. Aineistoa kerätessä erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että ASE-ohjelman toteutus kiinnittyy Horizon 2020:n sekä muihin erillisohjelmiin. Aineiston hankinnan teemana toimii osaaminen ja sen kestävän pohjan luominen hankkeen tavoitteiden näkökulmista.

ASE-hankkeessa klustereiden rakentumista tarkastellaan kansallisesti ja kansainvälisesti uskottavana ja tunnistettuna maakunnallisena osaamiskeskittymänä ja niiden muodostumista tarkastellaan niin alueellisesta kuin globaalista näkökulmasta. Älykkään erikoistumisen arvioinnin lähtökohdista ASE-hanketta ja sen projekteja tarkastellaan osallisuuden, toiminnan arvioinnin välineiden ja johtamisen näkökulmista, jolloin strategiaan perustuvat prioriteetit sekä vaikuttavuus tehdään näkyviksi. Arvioinnin referenssinä toimii älykkään erikoistumisen  Smart specialisation platform-toimijoiden verkostosto http://s3platform.jrc.ec.europa.eu/.

1)    Todennettu ulkoinen vaikuttavuus

 

Vaikuttavuuden kriteerin kautta tarkastellaan ASE-hankkeen kykyä saavuttaa ilmaistut ja todennetut vaikuttavuustavoitteet. Kriteerit tarkentuvat avoimuuteen, jolla viitataan toimintatapojen muutoksiin ja kykyyn saavuttaa tavoitteita sekä paikallisuuteen, joita ovat klustereiden rakentamista tukeviin toimintoihin kiinnittyvät, Lapin maakunnan toimijoiden kapasiteettia rakentavat toiminnot.

Toimintoja koskevan aineiston perusteella tarkastellaan vastaako hankkeen ulkoinen vaikuttavuus annettuihin tavoitteisiin eri ulottuvuuksien kautta. Arvioidaan hankkeen kattavuutta ja toimijakokoonpanoa sekä yksilöiden ja yhteisöjen kiinnittymistä klusteri ja TKI-toimintaan. Vaikuttavuuden osalta tarkastellaan hankkeen onnistumista paikallisella sekä EU - tasolla ja selvitetään kuinka kapasiteettia on rakennettu kansainvälistymisen avulla. Aineistona toimivat ASE-hankkeen raportit, hankkeen dokumentit ja haastattelut.

2)    Refleksiivisyys

Refleksiivisyys tekee ymmärrettäväksi klusterimallin rakentumisen ja hankkeiden toimintojen merkitykset tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän kriteerin osalta arvioidaan työpakettien, klusteritoimijoiden sekä hankkeen sidosryhmien toimintojen vaikutusta tulevaisuuden näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti polkuriippuvuus, yhteistoiminnan kehittäminen, oppiminen ja uudistumiskyky. Selvitetään mm. tehtyjen valintojen merkityksellisyyttä, klustereiden toimintalogiikkaa sekä vuorovaikutuksellista toimintaa ja näiden kapasiteettia tulevaisuuden rakentamiseksi ja tulosten siirrettävyydeksi.  Tarkastellaan saavutettujen tuloksien ylläpitävää strategiaa tulevaisuuden kannalta. Aineistona ovat hankkeen raportit, haastattelut ja dokumenttiaineistot.

3)    Vuorovaikutus

Vuorovaikutus kiinnittyy arviointikriteerinä yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen, jolla tarkoitetaan kehämäistä osapuolten yhteistyötä hankkeen tavoitteiden toteutumiseksi ja tiedon muodostumiseksi. Tämän kriteerin lähtökohtana on, että osapuolten varhainen kiinnittyminen hankkeisiin rakentaa kapasiteettia vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseksi.

Tarkastellaan vuorovaikutusprosessia sekä yhteistyön eri muotoja, avainkumppanuuksia ja verkostoja suhteessa toivottuihin tuloksiin. Vuorovaikutuksen syvyyttä tarkastellaan klusterityön välillä, työpakettien välillä, ulkoisten sidosryhmien sekä toimijoiden välillä kollektiivisesti. Aineistona käytetään hankkeiden dokumentteja sekä haastatteluja.

4)    Hankkeen tuottama uudistumiskyky

 

Uudistumiskyvyn arviointikriteeri tuo esille mitä pysyviä käytäntöjä hanke tuottaa klusterimallin kapasiteetiksi.  Lähtökohtana on, että toimijoille ei rakenneta klusteria jotta ne voisivat jatkaa nykyistä toimintaansa vaan klusteri rakennetaan yhteistyössä toimijoiden kanssa. Käytännössä tämä merkitsee arviointia siitä, onko hankkeessa rakentunut käytäntöjä, joissa arvioidaan klustereita ja niiden valintaperusteita vaikuttavuudelle. Tuodaan esiin klustereiden rakentumista tukeva kansalliseen ja kansainväliseen valmiuteen kohdistuva uudistumiskyky, hankehakuihin sekä näkyvyyteen ja TKI- toimintaan liittyvät uudistumisen näkökulmat, syyt ja seuraukset.